Uuteen viikkoon!

 
Tällä viikolla on tiedossa vähän enemmänkin kaikkea jännää ja kivaa, kuten kaksi eri reissua Helsinkiin ja muutakin. Mutta niistä lisää sitten myöhemmin, nimittäin tämä blogiviikko alkaa lastenvaatteilla. 

Pienemmän seuraavan koon vaatteiden tekeminen jatkuu, viimeisimpänä valmistui tämä vaaleansinistä ja harmaata yhdistävä teeppari+housut -setti.


Mulla on ollut vähän yliannostusta kuoseista viime aikoina. Lapselle päivän vaatteita valitessa tuntuu että on vaikea löytää yhteensopivaa paitaa ja housua, kun ei halua liikaa kuosia. Kaupasta kun ostan vaatteita, ostan enimmäkseen yksiväristä tai yhdellä kuvalla varustettua, ne täydentää kivasti kuosillisia lastenvaatteita. 

Tätä yhteensopivuutta ajatellen halusin tehdä yksivärisen t-paidan ihanan pehmeästä (mutta huh miten mahdottomasta silitettävästä..) vaaleansinisestä trikoosta. Printiksi suunnittelin simppelin Hey! -huudahduksen, jossa lähtökohtana oli se, että teksti muodostuisi paidan kankaasta. Printistä tuli aika kiva, toivottavasti se kestää hyvin pesua ja käyttöä. Pääntien kanttasin samalla trikoolla, koska halusin just oikeaa sävyä. Hiukan liian kireälle meni, ei haittaa käyttöä mutta tuo rypytys.. Laskelmoin kyllä tässä, että trikoolla kun on tapana vähän venahtaa käytössä niin sitten tuosta tulee juuri sopiva. :D


Niin kamalaa kuosiähkyä ei olekaan, etteikö Käpysen Solmu-trikoohon ihastuisi, siitä tein pehmoiset etusaumattomat housut pitkillä lahkeensuilla. Meleerattu harmaa on just nyt yksi värisuosikeistani, sopii hyvin niin aikuiselle kuin lapselle näin jollain värillä höystettynä. Oman Solmu-pätkäni on odotellut sopivaa käyttökohdetta jo useamman kuukauden, mutta trikoohousuina printtipaidan parina se toimii tosi hyvin. 

Rakkaudella tehty, ylpeydellä pidetty

Sitä tulee ommeltua vähän kaikenlaista, mutta ihan kuten kaupasta ostettaessakin, joskus tulee tehtyä huteja. Joskus joku vaate ei vastaakaan toteutukseltaan sitä mitä suunnitteli, joskus tulee kokeiltua jotain vähän erikoisempaa, mutta sitten sille vaatteelle ei oikein tunnukaan löytyvän sopivaa aikaa ja paikkaa käyttää. Joskus taas käy niin ärsyttävästi, että huomaa vaatteen valmistuttua, että olisi pitänyt valita toinen koko kaavaa piirtäessä, eikä sitä voi aina noin vain muokata enää siinä vaiheessa. 

Mutta sen sijaan, että jäätäisiin murehtimaan epäonnistuneita tai muuten vaan epäsopivia ompeluksia, meidän kannattaa keskittyä niihin onnistuneisiin. Siksi ajattelin tänään ottaa pienen katsauksen vuoden aikana itselleni ompelemiin vaatteisiin ja asusteisiin, ja katsoa mitkä niistä päätyivät suosikeikseni ja ihan oikeasti aktiiviseen käyttöön ja miksi.


http://thediystories.blogspot.fi/2016/05/draped-gardigan.html


Tämä neulostakki on kyllä ollut yksi ehdoton suosikkini, etenkin just tällaisella ilmalla kun on jo viileää mutta ei vielä mikään ihan villapaitakeli, noiden lyhyempien hihojen vuoksi. Se, mistä tässä tykkään, on juurikin tuo vähän erikoinen kaava, joka löytyi japanilaisesta She Wears The Pants -kirjasta (jonka sattumalta bongasin Instasta erään ompelusisaren tililtä).  Muutenkin tykkään aukipidettävistä neuletakeista, sillä ne on helppo vetäistä päälle ja pois, siksi en siis laittanut tähän ollenkaan napitusta. Tämä neulostakki sattuu muuten olemaan päällä juuri nytkin!


http://thediystories.blogspot.fi/2015/10/kolmen-keinonahan-suojus-kannettavalle.html


Tämän suojuksen tein jo melkein vuosi sitten, ja se on ollut päivittäisessä käytössä. Suunnitelmissa on ollut kannettavan vaihto uuteen, ehkä vähän isompaan mutta valitsisko sittenkin saman koon jotta voisin käyttää edelleen tuota suojusta.. Suojukseen kokeilin ensimmäistä kertaa alikeompelua, ja myös keinonahan ompelua. Molemmat tekniikat yllättivät siinä, etteivät ne mitään vaikeita olleetkaan. Muistan, että uuden kokeilu oli todella kivaa.




Tässä topissa pidän siitä, että se on yhtäaikaa simppeli ja monimutkainen. Että aina ei tarvitse antaa pääosaa kuosille, vaan välillä voi luoda vaatteeseen yksityiskohtia struktuurilla. Mustavalkoinen väritys tekee tästä myös omaan tyyliini tosi sopivan.




Pieni laukku, josta tykkään kovasti. Näiden laukkujen tekeminen vaateompelun ohella on todella kivaa ja oikeasti myös tosi nopeaa. Samoin keinonahka on osoittautunut tosi kivaksi materiaaliksi ommella. 


 
Kohta voin kaivaa tämän neulospaidan taas kesäsäilöstä käyttöön. Tässä paidassa pidän siitä, miltä se tuntuu päällä. Yksinkertainen malli, johon kikkailin oikeastaan vain hihansuut ja helmakaitaleet, kun halusin pysyä uskollisena tuolle materiaalille. Tämä paita oli viime talvena aktiivisessa käytössä, ja on sitä varmaan myös tulevana talvena!

Siinä ovat viisi omaa suosikkiani itselle tehdyistä. Diy-ympyröissä somessa näkee loputtomasti inspiroivia ompelijoita ja neulojia, joista jokainen voi olla ylpeä omista töistään. Olisi mahtavaa nähdä, mistä tekemistänne töistä itse pidätte, mitkä ovat päätyneet aktiiviseen käyttöön, mistä olette erityisen ylpeitä. Haastan jokaisen diy-tyypin kuvaamaan yhden tai useamman työn (myös muu kuin ompelu), jonka ootte tehneet itsellenne ja jota ylpeydellä kannatte. Käytä vanhaa kuvaa, tai ota uusi ja gää se somessa #ylpeydelläpidetty . Lastenvaatteiden aika on sitten seuraavaksi! Bloggaaja, koosta omista lemppareistasi juttu blogiisi!

Jokainen voi osallistua, mutta nimeltä haastan ihanat blogisiskot blogeista Punatukka ja kaksi karhua, Kototeko, Kätilön käsistä, Hanna Mi. Näyttäkäähän suosikkinne ja haastakaa toinen diy-taitoinen!

Leopardeja keittiörempan keskellä


Huh mikä päivä! Meillä on keittiö hienoisen kaaoksen vallassa, sillä remppaamme sitä pienesti. Ei mitään suurta, uudet työtasot, uudet vetimet ja välitilan päivitystä. Värikarttojakin ja malleja on haettu, ja tarkoitus on maalata vielä seinääkin siellä. Kivasti piristää keittiön uusi look, vaikka onkin just nyt ihan puhki poikki päivän töistä. 

Meillä viikko on mennyt tosi nopeasti koulun aloituksen ja päiväkotiharjoittelujen myötä. Esikoinen aloitti ensimmäisellä luokalla, mikä on tietysti todella iso juttu. Sitä on ihmetelty ja innostuneesti tutustuttu kaikkeen uuteen mitä se tuo mukanaan. Haikeaa on, mielestäni hän just vasta saapui tähän maailmaan ja nyt hän meni kouluun. Mutta hyvällä tavalla haikeaa, ei täällä surkutella vaan ollaan koulusta todella innoissamme!

 Kangas Majapuu
Kaava Dude/Ottobre Design
Farkut & sukat Lindex

Pienempi taasen on aloittanut harjoittelemaan päiväkotia. Pari päivää vasta, ja ihan rauhallisesti ollaan asiaan tutustuttu. 

Päiväkotilaiselle valmistui keittön pintaremppailun ohessa tämä paita Elvelyckanin ihanista leopardeista. Näitä Elvelyckaneita oon aina niin ihastellut, mutta nyt kun sellaista on vaatteena, en ole ihan varma tykkäänkö. Vai onko se ehkä kuitenkin tuo paidan malli, joiden matalat olkaistutukset epäilyttää. Enkä tiedä, teinkö vahingossa kaksi takakappaletta vai kuuluuko tässä kaavassa olla yhtä korkea kaula-aukko etupuolellakin. En huomaa mitään eroa. Ehkä ei pitäisi ommella remppailun sivussa..!



Tiikereitä päiväkotiin


Tunnustan olleeni jo viikkotolkulla valtavan ompeluvimman vallassa. Syysvaatteita on kiva tehdä, ja nyt kun päiväkoti ja koulu alkaa, on uusille vaatteille tarvettakin. Pienemmälle teen noin puolet syksyn vaatevarastosta itse, joten näitä perusvaatteita hänelle alkaa nyt tipahdella blogiin enemmänkin. 


Yleensä toteutan ompeluideoitani käyttäen paljon peruskaavoja joko sellaisenaan tai pohjana jollekin sovelletulle. Viime aikoina on kuitenkin ollut erityisen kivaa kokeilla valmiita kaavoja, paljon ja erilaisia. Oon piirtänyt todella monta kaavaa, vaikka en siitä hommasta nyt niin tykkää edes. Nimikointia koskevassa jutun paidassa kokeilin Ottobren Panda & X Print kaavaa, joka oli aivan huippukaava pienten kangaspalojen käyttöön. 


Tässä syksyn ensimmäisessä setissä kokeilin vähän vanhempaa Ottobren housukaava, joka on ollut todella suosittu lasten housujen kaava. Housukaava on Relaxed Fit, ja se onkin todella hyvä malli, en yhtään ihmettele sen suosiota. Vähän kapeammat lahkeet ja väljempi "lököttävä" yläosa on housuissa tosi kiva yhdistelmä, lisäksi vielä valesepalus ja taskut. Housujen materiaalina on harjattu college, taskuissa on sisäpuolella samaa raidallista trikoota kuin paidan hihoissa. 


Paita on myös Ottobren kaava, Steam Punk. Erilainen sekin kuin mitä yleensä teen, mutta huippu kaava kokeiltavaksi! Valitsin pääosaan NOSHin tiikereitä ja hihoihin harmaata raitaa. Hassua, että juuri ilmestyi NOSHin syysuutudet, ja mä vasta ompelen näitä vanhoja vaatteiksi. Todella ihania on nuo uutuudet, mutta kivalta näyttää tiikeritkin edelleen!

 

Leini Dress


Namedin Leini -mekon kaava on odottanut toteutusta jo muutaman kuukauden. Mekko, joka on simppeli mutta sisältää silti jonkun kivan yksityiskohdan. Yksityiskohtana mekossa on yläosan sivuilla vinoon kulkevat laskokset. Vyötäröllä tässä mekossa on kuminauha. Tällä hetkellä tykkään juuri tällaisista väljistä mekoista, jotka on vyötäröltä kurottu kumpparilla istuvaksi. 

Tämän kaavan voi toteuttaa niin joustavasta kuin joustamattomasta, mikä on tosi kiva juttu! Tähän mekkoon valitsin joustamattoman, ohuen ja ihanasti laskeutuvan kankaan. Löysin sen Eurokankaan palalaarista ja ihastuin sen täydellisen raikkaaseen kuosiin. Yleensä en kauheasti käytä kirkkaansinistä, mutta tässä kuosissa se vaan näyttää tosi kauniilta. Silti oon sitä mieltä, että hihaton mekko on ihan ehdoton tälle kuosille, muuten silmissä vilisee liika kuviollisuus. Huono puoli kuviossa on se, ettei nuo etuosan laskokset erotu kovin hyvin ainakaan näissä kuvissa. Mutta pakko sanoa, että yksi hyvä puoli tässä kankaassa on kuitenkin se, ettei se rypisty sitten millään!


Yläosan vuoritin, se tuo tosi kivasti hiukan ryhtiä ohuelle kankaalle. Alaosa on vuorittamaton, antaa paljon enemmän liikkuvuutta kankaalle kuin jos sen olisi vuorittanut. Mekko sopii hyvin arkikäyttöön, mutta sen voi helposti asustaa myös juhlamekoksi. Tästä mekosta tulee vielä yksi omista suosikeistani!

Åblogien kirppis sunnuntaina!

Åblogien kirppis tulee taas sunnuntaina 14.8. klo 12-15! Olisin niiin halunnut osallistua kirpputorille myyjänä, mutta ajattelin etten näin lähellä koulunalkua olisi ehtinyt hinnoitella tuotteita, tai edes kaivaa niitä esille. Ja tottahan se on, en olisi mitenkään ehtinytkään. Mutta onneksi monta ihanaa blogia ja heidän ystäviään ehtii! Tapahtumassa on myyjinä mukana myös yrityksiä ja tietenkin hyväntekeväisyyskohteena Hope ry, jonka myyntipisteelle voi kuka tahansa kävijä tai kirppismyyjä käydä lahjoittamassa myytävää. Tsekkaa tästä lisää vaikka tapahtuman fb-sivulta (linkki)

Jos sunnuntai on siis vielä vailla ohjelmaa ja satut olemaan lähistöllä, tule ihmeessä käymään! Vaikka itse en tällä kertaa ole menossa myyjäksi, aion kyllä osallistua tapahtumaan kävijänä.





 

Vielä on kesää jäljellä



Koulun alkuun on reilu viikko aikaa, ja vielä saadaan olla lomalla siihen asti. Koko perheen kokoonpanolla lomaillaan vielä tämä viikko, joten ehdittiin heittämään vielä yksi pieni päivän ekskursio tälle kesälle. Vaikka ollaankin aika kotona viihtyvää porukkaa, kuoriutuu meistä kesällä melkoisen meneviä, eikä haluta kökkiä kauniita päiviä neljän seinän sisällä vaan tykätään käydä vaikkapa päiväretkillä. 


Eilen haluttiin siis hypätä taas autoon ja suunnata jonnekin vähän kauemmaksi, ja valittiin kohteeksi Hämeenlinna, siellä tarkemmin Hämeen linna! Syystä että siellä ei olla koskaan vielä käyty ja meillä (mulla) on outo viehtymys linnoihin. Linna oli kyllä kaunis, ja muutenkin paikka oli kiva päiväretkikohde lasten kanssa. Vähän pienihän tuo oli, mutta on niissä linnoissa silti vaan tuossakin koossa jotain salaperäistä ja kiehtovaa.


Löysin Vero Modasta ihanan harmaan neuleen, jonka selän yksityiskohtaa suunnittelin kokeilevani myös itse ommeltuun neuleeseen. Koko takakappaleen mittainen valenappilista on todella kiva lisä muuten niin yksinkertaiseen vaatteeseen, eikä tarvitse edes tehdä niitä tuskaisia napinläpiä joita inhoan. Toimisi hyvin kyllä myös trikoo- tai ohueen collegepaitaan. To-do-listalle vaan jonon jatkoksi!


Nimikoimisen tuskaa

Apua, meillä alkaa ihan uusi arki parin viikon päästä! Sitä ja tätä pitäisi vielä hankkia koulua ja päiväkotia varten, osa kaupasta ja osa itsetehtynä. Ja kaikki ne pitäisi myös nimikoida.. 

Hankin vaatteita varten Tarramonsterilta lapsen nimellä varustettuja tarroja (kuvassa nimi sumennettu piiloon), jotta nimikointi kävisi mahdollisimman helposti. Tarra on mielestäni hyvä vaihtoehto, koska se ei jätä vaatteeseen pysyvää jälkeä toisin kuin esim. kangastussilla kirjoittaminen, vaikka eteenpäin myyntiä ajatellen. Mutta entäs sitten ne itsetehdyt..? Nämä tarrat on tarkoitus kiinnittää pesulappuun tai muuhun merkkiin, eivätkä ne ilmeisesti pysy suoraan kankaalle laitettuna pesuissa kiinni. Mun ratkaisuni tähän oli hankkia nauhaa, jota sitten voi ommella vaatteen saumaan pesulappua korvaamaan. 


Todellisuudessa pesulapun korvaajien ompeleminen osoittautui vähän työläämmäksi kuin mitä ensin ajattelin, mutta ainakin ne saa sitten helposti poistettua vaatteesta purkamalla lapun ompeleen. Ihan toimiva ratkaisu siis ainakin meille, joilla on sekä osto- että itsetehtyä vaatetta.


Ratkaisuja itsetehtyjen nimikoimiseen on varmaan monta muutakin kuin tämä, kuulisin mielellänin mitä muita ratkaisuja te ompelusiskot olette käyttäneet vaatteiden nimikoimiseen?

Kahden värin kudekori


Se on valmis!! Pinkkipohjainen kudekori, joka on vilahtanut niin blogissa kuin instassakin keskeneräisenä, ja jonka valmistumista olen tuolloin tuskaillut, on nyt valmis. Vähän ehkä matalampana kuin alunperin oli tarkoitus, mutta hyvä se on näinkin.


Todetaanpa nyt se tosiasia, että en todellakaan ole virkkaaja. Mulla on kuitenkin ollut hyllyssä jo pienen ikuisuuden ajan Molla Millsin Virkkuri -kirja, se ensimmäinen jossa on useampi kori ja muutakin kivaa sisustukseen, ja sitä aina olen selaillut ja suunnitellut toteuttavani vielä jonkun ohjeen kirjasta. Kun sitten Turun kädentaitomessuilta lähti mukaan pari kerää kudetta, herkkujen värien takia tottakai (okei, toinen on musta-valkoinen), ei ollut enää mitään syytä olla kokeilematta kudevirkkausta. 


Mutta ei, ei se vaan oikein lähtenyt käyntiin. Joku toinen olisi tehnyt tämän yhdessä illassa, mutta mulla siihen meni muutama kuukausi. Tein vähän kerrallaan ja sitten unohdin koko jutun taas pariksi viikoksi. Ei siitä sen enempää, kuin että taida pysytellä ompelussa. Silti olen iloinen, että vaan sinnikkäästi jatkoin, ja sain lopulta korin valmiiksi. Onhan se vähän muhkurainen, mutta se on valmis. Sisustuksessa tarvitaan vähän rouheutta, eikö? Ja pinkki väri on edelleen yhtä herkku kuin keränäkin!