Vinkki käsintehdyn ystäville!

 

Kesän aikana olen tuottamista enemmän tullut selailleeksi somea ja löytänyt monta superihanaa blogia ja instatiliä seurattavaksi. Haluan jakaa teille muutaman suosikkini, jotka toivottavasti inspiroivat teitä yhtä paljon kuin minua! Esittelen tänään siis ensimmäisen näistä ehdottomasti seuraamisen arvoisista yritystä.















Allerlievelings on hollantilainen käsintehtyjä tuotteita myyvä verkkokauppa, jossa yrittäjät Laura ja Nanette tekevät kaiken alusta alkaen itse. He suunnittelevat tuotteet ja myös valmistavat ne. Allerlievelings on perustettu vasta marraskuussa 2014, eli se on varsin nuori yritys. Yrittäjillä Lauralla ja Nanetella näyttää olevan hyvien ideoiden ja visuaalisesti todella kauniin toteutuksen lisäksi myös somemarkkinoinnin taito hallussa, joten veikkaan että nämä naiset tulevat pääsemään vielä pitkälle!










Yritys kiinnitti huomioni näillä mitä herkullisimmilla rannekoruillaan. Niissä on aivan täydellinen yhdistelmä herkkyyttä ja luonnonmateriaaleja! Korut valmistetaan kierrätysmateriaaleista, ovat siis huippuvalinta ekologisuutta arvostavallekin.  Korujen lisäksi Allerlievelings myy mm. postereita ja pieniä sisustustuotteita.





Toinen asia, joka sai kiinnostumaan tästä yrityksestä, ovat nuo kauniit pakkaukset. Huomionarvoinen asia on ehdottomasti se, että tästä putiikista ostetut tuotteet kääritään lahjapakettiin, joka ikinen! Tämän putiikin tuotteet sopivat hienosti pienellekin budjetille.

Kannattaa tsekata myös heidän instatilinsä @allerlievelings. Facebookista heidät löytää toki myös! Itsellä ei toimi heidän verkkosivunsa muuta kuin mobiilissa, mutta siihen voi löytyä syy ihan koneen ja tuolin välistäkin.. Mutta ihan vinkkinä, jos huomaat saman, niin mobiilina ainakin toimii!

Tämän postauksen kuvat omistaa Allerlievelings, ja ne on lainattu blogiin yrittäjien luvalla.


 

Lomailua ja Marimekkoa

 

 


Hei pitkästä aikaa! Luulitte ehkä että olin jättänyt blogin kokonaan oman onnensa nojaan? Ehkä hiukaksi aikaa jätinkin, unohduin kokonaan lomailutunnelmiin enkä ole juuri läppärin kantta nostanutkaan. Blogissa näkyy nurkat pölyyntyneen kaikessa hiljaisuudessa, joten aika pyyhkiä pölyt läppäriltä ja palata asemiin tämän postauksen myötä! Siivoukseen kuuluu tietysti pikku uudistukset, kuten kaikki sisustusta rakastavat tietävät. Tällä kertaa uudistus tarkoittaa sitä, että blogin banneri on päivitetty raikkaampaan malliin! Pidättekö?





Teimme perheen kesken lomalla matkan Kroatiaan, se oli jotakin mitä on odotettu kauan! Edellisen kerran on reissattu häämatkalla kahdeksan vuotta sitten. Puhtaasti siitä ilosta ja sitä varten ompelin tämän setin meikeille ja muulle matkalla tarvittavalle kosmetiikalle. Kankaana pussukoissa on Marimekon Raanua, jota löysin ystävämyyntien aikaan. Sisältä molemmat pussukat on vuoritettu mustavalkoisella pilkkukankaalla.



Isompaan pussukkaan käytin omia tuotemerkkejäni, joista lisää täällä

Matkailu on ihanaa ja avartavaa, mutta on se myös ihanaa olla taas kotona ja tehdä niitä asioita mistä täällä nauttii. Ihanaa myös huomata, että vaikka blogissa on ollut nyt hiljaista, on teitä kävijöitä siellä kuitenkin. Kiitos ihan jokaiselle kävijälle!

Epävarmuustekijä X



Mikä ihme siinä on, että usein kun seuraa sivusta toisten ihmisten tekemiä päätöksiä, iskee ihmiseen sellainen pieni ja yllättävä epävarmuus? Tiedättekö? Vaikka kuinka olisi tyytyväinen omaan elämäänsä ja omiin päätöksiinsä. Havainnollistan asiaa oman elämäni esimerkkien kautta.



Tapaus 1. Naapuri on muuttamassa rivitaloyhtiöstämme. En tunne sen paremmin kyseistä naapuria, enkä siis tiedä muuton motiiveista. Huomaan, kas! Naapuri muuttaa! ...ei mutta, pitäisiköhän meidänkin? Apua, onko täällä jotenkin huono asua, pitäisikö jättää tämä uppoava laiva?! 
Todellisuudessa: Rakastan kotiani, taloyhtiötä ja koko asuinympäristöäni. Tämä on paras ja rakkain koti missä olemme koskaan asuneet, tämä on koti isolla K:lla, emme halua muuttaa täältä minnekään.



Tapaus 2. Opiskelukaveri on päättänyt lopettaa koulussa, sillä ei koe että ala on hänelle sopiva. Alan välittömästi pohtia, mitä kaikkea vikaa tässä opinahjossa siis onkaan. Kaikki negatiivinen iskee mieleen kuin salama. Pitäisiköhän minunkin lähteä täältä, ennenkuin tuhlaan elämäni väärässä koulussa?! 
Todellisuudessa: Pidän koulustani, pidän alastani. Saan opiskelusta energiaa ja inspiraatiota, ja pidän siitä että se tukee aiempaa koulutustani. Voin ottaa tutkinnosta kaiken irti minkä saan. En tietenkään aio keskyttää opiskeluani.


Tapaus 3. Ystävä juttelee siirtäneensä vajaa vuosikkaan lapsensa vanhempien huoneesta omaan huoneeseen nukkumaan. Lapselle on laitettu oma huone kauniisti, sinne on siirretty oma pinnasänky vanhempien sängyn vierestä. On hankittu ihana uusi pehmolelu, jonka lapsi saa sadun jälkeen unikaveriksi. Mitä mietin? Voi vitsit, kuulostaa ihan hyvältä. Voi ei, pitäisikö meidänkin siirtää?! Pakko varmaan, kaikki muutkin ovat jo siirtäneet tämän ikäisen lapsen! Kyllä se on varmaan se mitä pitää tehdä!  
Todellisuudessa: Pidän siitä että lapsi nukkuu vieressämme, perhepedissä. Lapsi on vasta vuoden, eikä täällä edes ole vapaata huonetta. Hienoa, että toisissa perheissä on oma ratkaisunsa lapsen nukkumapaikan suhteen, mutta minä ja mieheni myös olemme aina pitäneet siitä että pieni lapsi nukkuu ihan lähellä. Se toimii meillä ja sillä linjalla me myös jatkamme.

Epävarmuustekijä X:n selittävä teoria olisi siis tarpeen. Itse ajattelen, että kyse on ihmisen sosiaalisesta luonteesta. Siitä, että olemme laumasieluisia, useimmat ainakin. Eläimetkin juoksevat mieluiten laumassa samaan suuntaan, ei siis varmaan ihme jos ihmisetkin kokevat luontaisesti tarvetta samaan? Tai ehkä kyseessä onkin itsevarmuus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen itsevarmana ihmisenä, voi tietysti olla, että minua itsevarmemmat eivät milloinkaan kyseenalaista omia päätöksiään ja ratkaisujaan. Oli miten oli, molemmat varmasti vaikuttavat. Tärkeintä on, että vaikka epävarmuustekijä X aina välillä iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta, muistaa ottaa hetken hengähtääkseen, eikä hätiköi. Epävarmuustekijä X haihtuu kyllä, ja ne omien päätösten motiivit kirkastuvat taas. 
  

Kuvat: satunnaisia otoksia kesäisestä kotikaupungistani Turusta.