Pienen ikioma jumpsuit


Eräänä keväisenä päivänä pitkän ja synkeän talven jälkeen sain päähäni, että haluan tehdä jonkun todella värikkään ja yllättävän vaatekappaleen. Kangaskaapissani ei hirveän värikkäitä kuoseja löydy, kuten ehkä arvaatte jos tyylini on joten kuten tuttu. Valitsin sieltä lopulta tuskaisena kirkkaiden värien perään huokailtuani silloisen Pehemiän myymää Puutarhapöllöä, Metsolan geometrista kuosia, ja keltaista yksiväristä trikoota.

Ei näissä kankaissa nyt mitään järkyttävää väri-ilottelua sitten olekaan, mutta ei se mitään. Kuitenkin teki mieli tempaista ja kokeilla yhdistää toisiinsa kuoseja, joita ei ensisilmäyksellä ikinä yhdistäisi. Halusin nähdä ihan valmiina vaatteina kahden oikein kunnon silmissävilisee -kuosien yhdistelmän, ommella jotain "laatikon ulkopuolella" -ajatuksella.


Alkuun tein jumppista innoissani, kokosin yksityiskohtia huolellisesti kuin Iisakin kirkkoa. Kunnes sitten keskeneräinen jumpsuit alkoi näyttää ihan hirvittävän levottomalta, suorastaan kaaosmaiselta tekeleeltä. Sinne se sitten jäi keskeneräisten laatikoon kuukausiksi, siihen taaempaan jonne kukaan ei koskaan katso paitsi mies tuskaillessaan joka paikan täyttäviä ompelujuttujani.

Nyt sitten varattuani kirppipöydän ja järkkäillessäni myyntiä varten pieneksi jääneitä vaatteita, huomasin tuon keskeneräisen jumpsuitin. Ajattelin, että ehkä se kannattaa nyt vaan ottaa itseä niskasta kiinni, tehdä jumpsuit valmiiksi ja laittaa sitten kirppikselle muiden pieneksi jääneiden kanssa myytäväksi. Kokosin loput saumat ja tein viimeistelyt, eikä siinä kauaa edes mennyt. Siihen vaan pöydälle odottamaan silittämistä ja hinnoittelua.



Vaan senpä löysikin tuosta pöydältä pieni 2-vuotias pikkujätkä, joka iski siihen silmänsä täysin! Jumpsuit onkin hänestä niin ihana, että se piti saada heti päälle. Se oli kuin olikin ihme kyllä täydellisen kokoinen hänelle, eikä pieneksi jäänyt kuten luulin. Poika ihastui vaatteeseen täysin, ja kun näen sen hänen päällään, on se minustakin ihana. Nyt kun tuon näkee kokonaisuutena, se yllättäen toimiikin. Puutarhapöllöjen pehmeät linjat ovat tarpeeksi erilaiset Metsolan geometristen kolmioiden kanssa niin että ne lopulta täydentävät toisiaan. Joku toinen saattaa ajatella, että se on edelleen yhtä kaaosta, mutta mä pidän tästä vaatteesta. Yllättäen todella paljon!

6 kommenttia

  1. Upea, kertakaikkiaan! Kaavoitapa ja myy kaava mulle, ostan heti! :) Juuri tällaisia lastenvaatteita mä rakastan ihan yli kaiken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :) Hmm.. Pitäisiköhän ruveta myymään omia kaavoja.. :)

      Poista
  2. Hauskan näköinen jumppis! Joskus on niin kiva irroitella ja mennä pois niistä totutuista jutuista. Minä olen todella huono yhdistelemään erilaisia kuoseja keskenään ja saan aikaiseksi vain sillisalaattia :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainiin, hienoa, olet ehdolla blog awardseissa! Pidän peukkuja :).

      Poista