Featured Slider

Vuosi bloggaamista + ensimmäinen arvonta!


Syyskuussa tuli täyteen vuosi bloginpitämistä. Aloittaessani ideana oli pitää omaa "portfoliota", koota jonnekin yhteen paikkaan tekemiäni töitä. Tällaiset pienet vaatteet kun saavat olla käytössä niin vähän aikaa, niin on kiva että ne saa taltioitua johonkin muuallekin kuin säilytyslaatikkoon. Nämä housut tässä kuvassa, "amerikanpöksyt", ovat aiheena ihan ensimmäisessä bloggauksessani, joka löytyy täältä. Miten karu ja lyhyt bloggaus. Kuva housuista, yksi kappale tekstiä. Vain yksi kuva! Lyhyttä ja ytimekästä, todellakin. Otetaanpa katsaus muihinkin ensimmäisen blogivuoden juttuihin, samaan lyhyeen ja ytimekkääseen tapaan näillä kuvakollaaseilla.


Tällaisia töitä tuolloin tein. Nämä ovat aikalailla niitä ensimmäisiä varsinaisia ompeluksiani. Näillä minä opettelin. Tein muitakin ompeluksia ja diy-juttuja, kuin nämä kuvassa olevat, mutta nämä tässä antavat hyvän näkymän siihen, mitä blogini alkuun piti sisällään. Tässä kuvassa eniten ihmetystä aiheuttaa tuo retro-body, joka ei ole yhtään omaan makuuni, ei ollut tuolloinkaan. Niitä kankaita oli sillon paljon valikoimissa, kun tämänkin olen hankkinut. Suuritöisiä olivat kylpytakki isomalle ja tikkihaalari pienemmälle. Niistä kuitenkin sai myös eniten irti. Niistä oppi paljon ja ne antoivat iloa siitä mitä käsillään voi saada aikaan. 


Blogivuoden keskivaiheilla sisältö näytti tältä. Tässä vaiheessa alkoi jo muodostua näkemystä siitä, minkätyylisiä vaatteita saa mitenkin aikaan. Millaisia kuoseja ja värejä yhdistellä, ja mitkä niistä on eniten omaan makuun. Tällä jaksolla tein myös ihkaensimmäisen mekon itselleni! Se oli kivaa eikä jäänyt viimeiseksi.

Kesän aikoihin tein tutoriaalisarjan hiuspantojen tekoon. Tuollaisen juttusarjan tekeminen jäi mieleen kivana asiana, kun bloggaus alkoi muutenkin viedä mukanaan. Juttusarjoja on siis varmasti luvassa jatkossakin! 


Nämä ovat uusimpien postausten kuvitusta loppukesältä ja syksyltä. Taakse ovat jääneet epämääräisesti rajatut kuvat vaatteista, tilalle on tulleet erilaiset ympäristöt ja asetelmat. Kuvasarjasta huomaa myös sen, että olen ommellut entistä enemmän myös itselleni, ja tehnyt lastenvaatteista useammin settejä. Nykyään se tuntuu automaatiolta, että jos teen paidan, teen myös niihin sopivat housut. 

Näistä kaikista kuvista huomaa myös sen, että kamera on vaihtunut parempaan. Toivoisin kuitenkin osaavani ottaa vielä parempia kuvia, valoisampia ja tarkempia. Olen yrittänyt opetella pikkuhiljaa, mutta vaikka pidänkin valokuvauksesta ja rakastan kuvien ottamista kauniista asetelmista ja asioista, ei valokuvaaminen ole mikään suuri intohimoni. Mutta koska bloggaaminen on, saisi tuotakin taitoa vielä kehittää. 

Kaiken kaikkiaan bloginpitämisen vuosi on ollut ihana ja se on antanut paljon. En ole kovin pitkäjänteinen ihminen, ja luulin että kyllästyisin tähän nopeasti. Niin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan ihan päinvastoin. Blogin pitäminen on niin vaihtelevaa, voin luoda sisältöä aina sen mukaan mikä milloinkin inspiroi. Se pitää kipinän yllä! Samoin blogin pääaihe, DIY, josta pääsemmekin otsikossa mainittuun ARVONTAAN! 


Etsin blogin syntymäpäivän kunniaksi sopivaa yhteistyökumppania, jonka kanssa voisin järjestää arvonnan ihanille blogini lukijoille. Monet kommenttikentän nimimerkeistä tuntuvat jo tutuilta, ja halusin antaa jotakin lisäarvoa kiitokseksi siitä, että luette DIY Storiesia. Vanha virsi pitää paikkansa, te lukijat olette blogini sydän!

Löysin yhteistyökumppaniksi Suomen Kädentaidot -messutapahtuman, joka kuuluu olevan Suomen paras käsi- ja taideteollisuusalan messutapahtuma! Messut järjestetään 13.-15.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.  Paikalla on mm. Molla Mills, jonka ensimmäisestä Virkkuri -kirjasta kirjoitin aiemmin täällä. Luulenpa että Mollan kolmas Virkkuri -kirja tulee olemaan esillä tänä vuonna! Uskon, että näillä messuilla tulee olemaan paljon mielenkiintoista nähtävää, tällaiselle noviisillekin kuin minä. En nimittäin ole vielä koskaan päässyt Tampereen messuille osallistumaan. Tänä vuonna asiaan tulee muutos!




Siispä itse asiaan. Arvottavana on kaksi kahden rannekkeen pakettia (yhteensä siis neljä kpl) Suomen Kädentaidot -messutapahtumaan*. Rannekke on kolmen päivän lippu, eli sillä pääsee messuille jokaisena päivänä. Ohjeet osallistumiseen ovat seuraavat (max. 2 arpaa):

1. Saat yhden arvan kommentoimalla osallistumisestasi alle. Muista laittaa sähköpostiosoitteesi, jotta saan sinuun yhteyden jos voitat. 

2. Saat kaksi arpaa olemalla DIY Storiesin lukija Bloggerissa tai liittymällä sellaiseksi arvonnan aikana TAI seuraamalla blogia Instagramissa (@thediystories). Jos olet mukana kahdella arvalla, mainitsethan kommentissa kumpaa kanavaa käytät +nimimerkkisi Instagramissa jos se on kanavasi.

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 20.10. klo 23.59. Voittajia tulee siis olemaan kaksi. Onnea arvontaan!

*Messuliput arvontaan lahjoittaa Suomen Kädentaidot.

Kolmen (keino)nahan suojus kannettavalle





Päätin rohkaistua ja kokeilla keinonahan ompelua. Päätin tehdä suojuksen kannettavalleni, ja valitsin sitä varten kahta keinonahkaa. Mustaa ja valkoista, luonnollisesti. Ja se kolmas keinonahka, se on tuo konjakinruskea nauha vetoketjussa.




Tapanani on mennä aina niin sanotusti peffa edellä puuhun, ja sillä taktiikalla etenin tälläkin kertaa. Nimittäin tämän kanssa pääsin kokemaan toisenkin ekan kerran, kun kokeilin suojukseen alikeompelua. Eikös se ole tuon "käänteisen aplikoinnin" nimitys? Tein koristukseksi etupuolelle kukkakuvioinnin tuolla tekniikalla. Leikkasin mattoveitsellä mustaan keinonahkaan piirtämäni kuvioinnin, jonka jälkeen kiinnitin sen alapuolelle valkoisen keinonahan siksakkaamalla kuvioinnin reunat. Paljon helpommin sujui kuin mitä ajattelin etukäteen. 





Pakko sanoa, että keinonahan ompelu oli muutenkin paljon helpompaa kuin mitä olin luullut. Tosin varmasti sillä on vaikutusta, miten haastavan ompeluksen valitsee, eikä tämä suojus ole haastavimmasta päästä. Halusin vain sanoa, että jos olet miettinyt keinonahan ompelua, niin kokeile ihmeessä, saatat yllättyä miten sujuvasti keinonahka paininjalan alla kulkee! Ihmeellisen hyvin sujui myös aplikoinnin ompelu, eikä nahka pahemmin venynyt. Kaikkein haastavinta hommaa oli koota yhteen päällinen, joustamaton vuori ja vetoketju! Sen kanssa sai vähän tuskailla ennenkuin kaiken sai paikoilleen.



Tätä suojusta pääsenkin käyttämään heti vuodenvaihteen jälkeen, kun jatkan opintojani ja alan kirjoittamaan opinnäytetyötä! Pienin jatkaa edelleen kotihoidossa, eikös oppari nyt valmistu siinä sivussa..? Eikö? Huhhuh, mihin sitä oikein olenkaan mennyt sitoutumaan..


DIY Stories Instagramissa @thediystories