Turun Kädentaitomessut


Kuulumisia viikonlopun Kädentaito -messuilta! Kävin lauantaina piiiiitkästä aikaa oman kaupungin kädentaitomessuilla, viimeksi olen ollut joskus melkeinpä teininä siellä aputytön roolissa. Lauantaina lähdin siis katsastamaan, miltä ne Turun kässämessut näyttävät kävijän roolissa. No, aika pieniltä. Kädentaidoille oli varattu vain yksi halli messukeskuksesta, ja toisissa halleissa oli käynnissä yhtäaikaa taide- ja antiikkimessut, johon ei kyllä itsellä mielenkiintoa ollut. 

Mutta ei se mitään, asenne ratkaisee. Messujen koko oli etukäteen tiedossa, ja ajatuksena oli viettää hiukan aikaa omaan harrastukseen liittyen, ehkä tehdä vähäsen ostoksiakin. Ei ainakaan päässyt runsaudenpula yllättämään, se jos mikä saa joskus aikaan sen ettei löydäkään yhtään mitään hankintoja! Messutuliaisia nimittäin kyllä löytyi. Sen takasi mm. Indie Fabrics joka onneksi (!) oli messuilla osallisena. Etukäteen en ollut suunnitellut suuria kangashankintoja, enkä niitä muutamaa puolen metrin palaa enempää tehnytkään. Mutta on se vaan ihanaa päästä kiertelemään Indiefabricsin pisteillä, värikästä ja houkuttelevaa. Itsellä kun on tällä hetkellä tämä aikuisvaateompeluvillitys niin vahvasti päällä, että valitsin vain muutaman ihanan kuosin Käpyseltä pojille paitoja varten. 





Toinen ehdoton lempparini oli uusi tuttavuus Paapo, jonka bongasin vähän aikaa sitten Ideatasku -blogista. Heillä kiinosti ihana valikoima pientarvikkeita, erityisesti keinonahkaiset handmade -merkit, jollaisia löytyi muutamaakin erilaista. Tuollaiset merkit ovat nimittäin jotain, mitä olen yrittänyt etsiskellä kissojen ja koirien kanssa, melko turhaan tähän asti! Kaunis yksityiskohta viimeistelemään tuote. Myös puiset ja metalliset handmade -merkit on aika herkkuja, jos kiinnostaa niin suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan Paapon sivut!



 
Lankavan ihanan värikäs hylly täynnä trikookuteita sai mutkin villiintymään kudekorien virkkaamisesta. Sitä olen vähän vältellyt niskajumin pelossa mutta eihän noita värejä voinut vastustaa.. Muutaman kuukauden treenaus pääsee nyt sitten koetukselle, kun teen kässäharrastajan kuntotestiin, eli kestääkö hartianseutu kuteiden virkkausta vai ei!



Messujen normilipun hinta (15e) on kyllä mielestäni aika kova tapahtuman kokoon nähden, siinä onkin näiden messujen kaksi isointa miinusta. Tuon hinta-koko -suhteen huomioonottaen en kovin kaukaa näille messuille lähtisi. Messut olivat siis omassa kotikaupungissani, näin ollen kotikenttäetu soi mahdollisuuden jättää auto kauemmas ilmaiselle paikalle, säästin siis parkkimaksussa, mutta paluumatkalla autolle talsiessa karma iski niskaan kunnon iloisen raekuuron.

Mutta silti, plussaa on rento tunnelma, on siinä jotain kivaa nähdä livenä muita kädentaitojen harrastajia. Tällainen vannoutunut introverttikin huomaa jauhavansa tuntemattomien kanssa kangaskorien ääressä ties mistä, puhumattakaan ihanista yrittäjistä joita on kiva tavata ainaisen nettitilaamisen sijaan välillä oikeasti kasvokkainkin. Jos ei siis lähde laskeskelemaan kuinkako monesta paikasta kannattaa löytää ostoksia jotta voi kompensoida lipun hinnan postimaksuihin nähden, on nämä messut ihan käymisen arvoinen juttu. Jos siis sattuu asumaan kohtuullisen lähellä.  

9 kommenttia

  1. En muista, koska olen viimeksi käynyt. On siitä muutama vuosi vierähtänyt. Syynä juurikin tapahtuman pienuus ja suhteessa kallis sisäänpääsymaksu. Ryhmälipulla pääsis 10€:lla mutta sekin tuntuu liialliselta. Ainoa vetonaula oli Indie Fabrics ja tovin harmittelin, kun jäi sitten heidänkin kojut koluamatta. Nuo nahkamerkit kiinnostaa. Kiitos vinkistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ryhmän kasaaminen ryhmäalennuksen saamiseksi olis kyllä melkein ehdoton juttu. Samoista syistä mäkin ajattelin, että ei siellä ehkä joka vuosi tarvitse käydä. Toisaalta hyvää siinä on just se, että voi tehdä sellaisia löytöjä mitä ei netistä osaa edes etsiä. Esimerkiksi just noi merkit, joita oon nimenomaan etsinyt tekonahkaisena molemmista reunoista kiinnitettävinä, mutta on ollut hankala löytää oikeaa hakusanaa joka vielä tois osumankin. Paapolla on kyllä niin ihania värillisiäkin, että niitä pitää saada enemmänkin. Ihanaa, että vinkistä oli apua! :)

      Poista
  2. Hei, kiva että olet löytänyt blogini kautta Paapon! Se on kyllä käsitöitä tekevän unelmakauppa <3

    VastaaPoista
  3. Paikalliset kässämessut on kieltämättä aika köykäisiä usein, olisin tosin luullut, että siellä isommassa kaupungissa ne olisi vähän suuremmat :). Meillä ne on vaan sitä, että myydään niitä valmiita käsitöitä ja metrilakua. Joku imurikauppias siihen lisäksi. Ei tosin taida enää olla kässämessuja ollenkaan täällä suunnalla. Tsemppiä kuteen kanssa, mulla ei kestänyt olkapää enää virkata siitä. Nyt olis armottomat kasat kuteita joutavana :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, ei varmaan imuria just sillä hetkellä etsi.. :D Mä oon näillä messuilla tosiaan joskus teininä ollut viimeksi, muistelen että olis olleet silloin isommat. Joo kuteisen virkkaus on kovaa hommaa, mä teen nyt vähän kerrallaan ja sitten taas muita välillä. Hei ootko koittanut tehdä niistä kuteista ompelemalla jotain? Muistan nähneeni siitä ommeltuja koreja tai mattoja.

      Poista
    2. Totta tosiaan, ompelemalla voisikin onnistua. Kiitoksia vinkistä :)!

      Poista
  4. Me ollaan tyttöjen kanssa menossa Helsinkiin messuille, mutta harkitsin jo Turkuun lähtemistä. Onneksi ei lähdetty, matka Nokialta kun ei ole ihan lyhyt :) Tampereen messut taitaa olla suurimmat, mutta harmillisesti järjestetään vain kerran vuodessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei kyllä hirveän kaukaa kannata ehkä.. Mutta Helsingin messut olis myös kiva nähdä, niistä ei oo mulla kokemusta ollenkaan. Mö oon ihan noviisi koko messujutuissa. Hauskoja messuja sulle ja ystävillesi! :)

      Poista