Ruuhkavuosi-urheilua
Enpä olisi ihan äkkiseltään kuvitellut kirjoittavani blogiini urheiluaiheista postausta. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan! Aloin pohdiskella ompelujeni lomassa, miten elämämme ruuhkavuosissa toisinaan muistuttaa kovasti urheilua. Esimerkiksi viesti. Teemme joukkuetoverini kanssa asioita vuorotellen. Ensin toinen tekee mitä milloinkin täytyy (tai saa), sitten läpystä vaihto ja viestikapulan ansiokasta virkaa toimittava vauva joukkuetoverille ja on toisen vuoro toimittaa toimittettaviaan, ja näin vuorotellaan lasten hereilläoloaika.
Entäs sitten curling, jota harrastan siivoamisen muodossa. Siinä hullun lailla näköpiirissä vuoryvien lelujen, eli curling -kivien edeltä. Ensin siivotaan tavarat lattioilta, kaikki pienintäkin legoa myöten (tähän ainakin tulee pyrkiä). Sitten haetaan harja ja pesusanko, ja palatessa huomataan ensimmäiten lelujen alkaneen jälleen vallatta lattiapinta-alaa. Eikun vaan huolella harjoiteltu harjausliike käyntiin ja harjaamaan ennenkuin lelut taas liukuvat lattialle ja voi taas seuraavaksi viikoksi unohtaa millaista lamitaattia siellä onkaan.
Saappaanheittokin lasketaan nykyään urheilulajiksi. Harjoittelen lajia useinkin eteisessä, jossa nakkailen saappaita ja muita jalkineita kenkähyllyyn pikku-valmentajan tuodessa niitä minulle sitä mukaa hyllystä takaisin voidakseni pyrkiä aina vain parempaan suoritukseen. Tätä lajia voi harjoitella myös pyykkihommissa, jolloin välineinä toimivat vaatteet, lakanat ja pyyhkeet. Toisinaan kannattaa ottaa aikaa, kuinka nopeasti saa puhtaat hyllyihin ja likaiset koneeseen, puhumattakaan pestyn pyykin heittämisestä kuivatustelineeseen. Kun aikaa on käytössä enemmänkin, voi treenata tekniikkaa ja heittää puhtaat vaatteet kauniisti taiteltuina kaappiin suoriin pinoihin.
Toisinaan hyppään huoltojoukkojen rooliin lastemme ryhtyessä urheilijoiksi. Pikku futari, kiipeilijä tai painija tarvitsee ravitsevaa ruokaa siinä missä isokin ja murtomaaryömijälle on toimitettava päivittäiset maitoannokset aina hänen tahtoessaan. Huoltojoukoissa saan kiinnitettyä pikku-urheilijan huomion siksi aikaa, että saan tyrkättyä hänelle juoman käteen. Kunnon maratoonarin lailla pieni kaataa juoman kasvoilleen ja rinnuksilleen jatkaen menoaan kuin tavoittelisi uutta aikaennätystä.
Tämän postauksen Maa aikojen alussa bodyn tein useammassa erässä Cooperin testin tyyliin: tee niin paljon kuin ehdit 12 minuutissa!
Urheilu on joskus uuvuttavaa, joskus antoisaa, mutta kuten ylesesti tiedetään, urheilusta on mahdollista saada palkintoja. Ruuhkavuosi-urheilussa palkintoja ovat tietysti lapsilta saatavat halit, pusut ja muu ihana. Ihanat, rakkaat lapset ja lapsiperhe-elämä kaikkine puolineen. Nämä palkinnot korvaavat kaikki ne hikisenä ja väsyyneenä suoritetut treenit, ja antavat mittaamatonta lisämotivaatiota kaikkeen urheiluun. Ja mikä parasta, näissä lajeissa saa palkintoja jo treenatessakin!
Maa aikojen alussa -body on tehty Ottobre Designin "Baby Whale" kaavalla muokattuna. Kaava on lyhythihaiselle bodylle, pidensin vain hihat. Kun kangas on moniväristä printtiä, valkoiset resorit rauhoittavat yleisvaikutelmaa kivasti.
Ei kommentteja