Kimono

*blogiyhteistyö

Moi pitkästä pitkästä aikaa!

Aiemmin tänä vuonna Eurokankaasta otettiin yhteyttä, ja pyydettiin ompelemaan kimono osana bloggaajahaastetta. Ajattelin lopettaneen blogihommat ihan kokonaan, tai olevani vähintäänkin määräämättömällä tauolla, joten näidenkin kuvien oli tarkoitus tulla lähinnä Instagramiin jonne muutkin ompelukseni nykyään päätyvät. Mutta kuvatessa kimonoa tulikin ihan salamana taivaalta fiilis että kyllä haluan laittaa tämän blogiinkin. Ja tässä siis pitkästä aikaa vanha kunnon ompelupostaus, toivottavasti pidätte. 

Siispä, ohjeena oli ommella kimono, johon löytyy kaava Eurokankaan sivuilta. Helppo ja nopea toteuttaa, pelkkiä suoria saumoja surautettavaksi ja lopputuloksena tosi kiva ja monikäyttöinen kesävaate. Koska kaava on yhden koon, otin vapauden pienentää sitä aika reilusti, koska itse tykkään tällaisista lyhyemmistä kimonoista. Lyhensin siis sekä helman, että hihojen pituutta. 

Valitsemani kangas on kauniisti laskeutuvaa satiinia, jonka kuosiin ihastuin ensisilmäyksellä. Kankaan pinta on aika kiiltelevää, joten hieman jo pelkäsin näyttääkö lopputulos täysin aamutakilta, mutta mielestäni näin farkkuihin ja tennareihin yhdistettynä se ei siltä kuitenkaan näytä. Aamutakkifiilistä välttääkseni jätin pois myös kaavaan kuuluvan vyön, vaikka kyllä tätä vyölläkin voin kuvitella pitäväni. Silloin valinta olisi kuitenkin mieluummin ohut nahkainen vyö. 

Lopputulos on omasta mielestäni tosi kiva, tälle tulee ehdottomasti paljon käyttöä kesällä. Oi kesä, tule jo!

Kangas: Eurokangas (saatu)

Neuletunika

Valitin joku aika sitten, ettei mulla ole oikein tunikoita, vaikka leggareita on kaappiin jo muutamat eksynytkin. Tein aiemmin trikoosta lyhythihaisen tunikan neuletakkien alle, mutta kaipasin myös pitkähihaista tunikaa, joka kävisi ihan sellaisenaan leggingsien kanssa. Olen etsiskellyt kauposta kivaa collegetunikaa, mutta en ole onnistunut löytämään. Löysin sen sijaan Eurokankaasta kaunista puuvillaneulosta, joka oli just hyvä materiaali tällaiseen vaatteeseen, ja päätin ommella tunikan. 

Ajatuksena oli väljä malli, lepakkohihainen ja poolokauluksinen. Olisin siis halunnut vaatteeseen muhkean kauluksen, mutta kangas loppui kesken, ja näin jälkikäteen ajatellen materiaalikin on aivan liian ohutta sellaiseen kaulukseen. Lopputulos olisi ollut kaikkea muuta kuin muhkea. Nyt pääntie on viimeistelty kaitaleella samaa neulosta, saumuroiden kiinni ilman tikkauksia. Neulekankaiden ompelussa saa olla aina tarkkana, koska kaikenlaiset tikkaukset venyttävät helposti kangasta ihan muodottomaksi. Olen ommellut neulekankaita monesti, ja tähän mennessä pyrkinyt kaikkien saumojen saumuroimiseen, koska diffi. Saumurin differentaalisyöttö on sellainen ominaisuus, mistä en vaan enää luopuisi. 

Helmaan lisäsin leveän kaitaleen, jotta se istuisi hyvin leggareiden kanssa. Toimii ihan mainiosti. Mutta kangas loppui kesken tässäkin, ja tunikasta tuli ehkä hiukan liian lyhyt. Hihansuihin samanlaiset kaitaleet, ja lopputulos on yhtenevä. Tällaisen tunikan voisi hyvin tehdä paksummastakin neulekankaasta, tai tietenkin vaikka collegesta, joka olikin alkuperäinen tähän vaatteeseen etsimäni materiaali. Toisaalta tämä ohut puuvillaneulos on kivasti laskeutuvaa ja tosi mukavaa päällä.

Oltiin perheen kanssa toissaviikonloppuna Ruissalossa seikkailemassa, ja otettiin samalla nämä kuvat. Ja mikä ihana aurinko! Tuossa hetken kuvatessa ei ehtinyt tulla yhtään kylmä. Talvikautena niin paljon kuin kylmää inhoankin, silti valo on se, mitä ihan eniten kaipaan. Ja nyt sitä on alkanut tulla, päivä pitenee ja aurinko paistaa!