Oli kaunis ajatus kuvata tänään viimeisin valmistunut ompelukseni, mutta sitten kohdalle osuikin tämä yksi vuoden pimeimmistä päivistä. Niin huonosti luonnonvaloa, ettei kannata kuvata asukuvia. Mutta blogia tekee mieleni päivittää, joten esittelenpä tänään teille rakkaimman joulukoristeeni.
Oikeastaan kyse on kolmen koristeen setistä, ja sen setin valmistamisessa minä olen ollut vain apulaisena. Tämän koristeen on tehnyt esikoiseni, noin 2-3-vuotiaana. Esikoiseni on taitava tekemään käsillään, ja ymmärsi hienosti tämänkin koristeen idean, kun vähän avitin. Itse hän valitsi napit ja paikat niille sekä pitsille.
Tästä setistä sen kaikista rakkaimman tekee sen aitous. Se, että näissä on siellä täällä liimaa, eikä nappien eikä pitsin sijoittelussa ole mitään symmetriaa. Se tuntuu rehelliseltä, kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Jollekin toiselle näissä ei ole mitään erikoista, mutta minulle nämä ovat rakkaat. Vaikka meillä joulukoristelussa ei punaista juurikaan muuten käytetä, niin nämä pääsevät joka vuosi kunniapaikalle. Näissä, jos missä, on sitä kuuluisaa tunnearvoa.
Ihanaa joulunodotusta!
Taitava pieni askertelija teillä! <3 Meilläkin on joitain koristeita, jotka vuodesta toiseen on niitä lemppareita, itsetehtyjä ja lasten tekemiä. :)
VastaaPoistaHän on! Aina ollut taitava käsistään. Itsetehdyistä, varsinkin lasten, tulee kyllä helposti niitä lemppareita. :)
PoistaKauniit sydämet, ja niin täynnä lämpöä! Lasten askartelut ovat kaikkein hellyttävimpiä ❤
VastaaPoistaKiitos! Hellyttäviä nimenomaan, se muisto näissä lämmittääkin kun hän näitä teki. <3
PoistaNää on tosi hienot! Tätä mäkin odotan innolla - että pääsee askartelemaan lapsen kanssa.
VastaaPoistaKiitos! Se on kyllä kivaa, varsinkin tällaisille näpertäjä-äideille! :D
PoistaKauniit! Tuollaiset sydämet voisi olla kivat testata meidänkin isomman kanssa :)
VastaaPoistaKiitos Hannariina! Joo, nämä oli kyllä aika simppelit lapselle tehdä, ja sai noita nappeja kivasti johonkin käytettyä (mä kun edelleen välttelen napinläven ompelemista mihinkään..) :D
PoistaKaunista:) Lasten askartelut on niin hellyyttäviä. Meidän perheestä löytyy kaksi innokasta taiteilijaa/askartelijaa. Todella hauska seurata vierestä, miten heidän taideteokset oikein syntyy:)
VastaaPoistaKiitos! :) Joo, nyt on alkanut tulla enemmän sellaista lapsen ihan spontaania kädentaitojen tekemistä, missä mä en ole avustajana, ainoastaan ihailijana. Sitä on tosi mukava seurata!
Poista