Tulin tuossa muutama päivä sitten ulos blogikaapista muutamalle ystävälleni (että terveisiä vaan!). Olisin halunnut kertoa jo aiemmin, mutta jänistin. En siis hirveästi ole kertonut bloggaamisesta tutuilleni, vaikka en tiedä miksi. Sanoin tuossa samaisille ystävilleni, että olen jo tarpeeksi kauan miettinyt, mitä muut minusta ajattelevat. En siis tarkoittanut heitä, vaan yleisesti. Miksi sitä niin usein miettii sellaista, mitä muut ajattelevat? Haluan tehdä avoimemmin niitä asioita, mistä pidän, ja olla ylpeä siitä. Mitä väliä, vaikka joku ajattelisi että se nyt on ihan tyhmää.
Arvostus käsityötä kohtaan on varmaan ikuinen aihe käsityöpiireissä. Olen pohtinut sitä, mutta myös omaa arvostustani omaa työtäni kohtaan. Vaikka useimmiten pidän tekemistäni ompeluksista ja muista kädentöistä, en niitä taida itsekään kuitenkaan arvostaa tarpeeksi. Sama koskee bloggaustani. Helposti sitä taipuu ajattelemaan, ettei blogi ole tarpeeksi hyvä.
Olen aika introvertti ihminen, siksi tämä blogi onkin aivan loistava paikka opetella avoimuutta. Ja se on loistava paikka opetella myös arvostamaan enemmän omia kädentöitä.
Mekko DIY // kangas NOSH // kaava oma
Vein vähän aikaa sitten lasten pieneksi jääneitä vaatteita kirpputorille myytäväksi. Joukossa oli myös useampi itsetekemäni vaate, bodyja lähinnä. Voin kertoa, että olin melkoisen yllättynyt kun ne menivätkin kaupaksi, vieläpä ensimmäisten joukossa! Tuntuu tosi mukavalta, että joku muu pieni käyttääkin nyt rakkaudella omille lapsilleni tekemiäni vaatteita. Se jos joku, on sitä hyvää palautetta.
Ja hei, tähän loppuun vielä tärkeää asiaa! Sanna Kototeko -blogista on tehnyt aloitteen kädentaitajien oman verkkopalvelun kehittämiseen. Tällainen sivusto on juuri sitä, mitä meiltä tästä maasta puuttuukin! Tällainen sivusto nostaisi varmasti käsityön arvostusta. Koska palvelu on vasta suunnitteilla, sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen millainen siitä tulisi. Käyhän Sannan blogissa vastaamassa kyselyyn verkkopalvelua koskien, siellä voit antaa omat ehdotuksesi!
Ihana mekko ja osuva teksti :) näin hienolla blogilla kannattaa tulla reippaasti vaan kaapista ulos!
VastaaPoistaKu Hannariina! Ehkäpä sitä näin pikkuhiljaa sieltä kaapista tullaan! 😊
PoistaTää on kyl jännä ilmiö, joka ilmeisesti istuu vieläkin sitkeässä, mä nyt vähän tämmöstä nypräilin. Eihän tää oo yhtään mitään... onneksi tää some-kulttuuri on antanut tilaa oman käden jäljen esiin tuonnille. Ihan mielenkiinnosta: mikä sulla oli se merkittävin syy olla kertomatta kässäbloggailusta kavereillesi? Mulla kyl lähes kaikki tietää, mut on porukoita, joissa tuota asiaa ei tunnu luontevalta tuoda esille. Bloggaamiseen kun liitetään kummiskin helposti semmoinen minäkeskeisyys. Minä sitä, minä tätä. Mut kässäblogien funktio on kummiskin vähän eri kuin monen muun. Niiden pääpaino on kummiskin siinä, mitä tuli tehtyä.
VastaaPoistaMut rohkeesti vaan esille! Oot taitava ja selvästi paitsi hyvä kässäri, myös hyvä bloggari. Ja päälle vielä tyylitaju! Anna mennä vaan! Pää pystyyn ja rinta rottingille! P.s. ihana mekko! P.p.s. kiitos mainostuksesta! :)
Niin, kaipa se syy on jossakin tuolla blogien minäkeskeisyys -vaikutelmassa ja siinä juuri että liikaa miettii mitä ne muut ajattelee. Siitä päätin opetella eroon kun tötä blogia perustin ja kyllä se on auttanut. Ehkä sitä alkaa pikkuhiljaa uskoa itseensä ja tähän blogiin, ja sen myötä sitten kertoa enemmän tutuilleen siitä. Kohta vielä näätte sen instassa mun profiilissa! Kiitos sulle Sanna! Ja tottakai mainostin kun on tällaisesta yhteisestä kivasta kyse! Toivottavasti verkkosivu toteutuu!
PoistaOnpa asiaa, tekstisi siis. Mitä nyt olen blogiisi tutustunut, rinta rottingilla saat tulla kaapista ulos. Hieno blogi ja olet erittäin taitava käsistäsi! Ja kertakaikkiaan ihastuttava mekko. ❤
VastaaPoistaVoi kiitos, arvostan kovasti! Pikkuhiljaa olen tutuille kertonut eikä kukaan ole vielä teilannut, joten ehkäpä tosiaan kerron avoimesti muillekin. :)
PoistaOlipa osuva teksti! Samoja ajatuksia on itselläkin paljon ja yritän niistä oppia pois. Ja eikös sitä sanotakin että kukapa sen kissan hänmän nostaisi jos ei kissa itse ;) mahtava blogi sulla ja ihania ompeluksia!
VastaaPoistaOlipa osuva teksti! Samoja ajatuksia on itselläkin paljon ja yritän niistä oppia pois. Ja eikös sitä sanotakin että kukapa sen kissan hänmän nostaisi jos ei kissa itse ;) mahtava blogi sulla ja ihania ompeluksia!
VastaaPoistaNiinhän sitä sanotaan! Oikeassa oot, että itsestä se lähtee. Kiitos sinulle, tule ihmeessä uudestaankin! :)
PoistaRinta rottingilla vaan; olet taitava ja blogi on tosi hieno! Omia tekeleitä väheksytään, vaikka pitäisi päinvastoin olla ylpeä kun osaa tehdä ja tietää missä olosuhteissa vaate on valmistettu ;) Aina voi vastata kysymykseen mistä jokin vaate on, että se on mittatilaustyönä valmistettu :D
VastaaPoistaKiitos Jaana, ihana kuulla! <3 Niinpä, puhut täyttä asiaa. Nyt oonkin jo kertonut monelle ja lisäsin linkin jopa instaan (ja perustin blogille oman instatilin)! :)
PoistaKiitos kun klikkasit itsesi instassa seuraajakseni, sitä kautta löydin blogiisi! Ja niin kiva blogi, voit huoletta olla ylpeä itsestäsi!
VastaaPoistaYmmärrän hyvin, että bloggausharrastusta on syystä tai toisesta vaikeaa tuoda esiin. Mä en ikinä blogini 4,5 vuoden historian aikana ole itse ottanut (en ole osannut/uskaltanut/viitsinyt/kehdannut) bloggaustani puheeksi, joskus yksittäisen kerran ohimennen maininnut jos bloggaamisesta on yleisellä tasolla keskusteltu. Nykyään iso osa ystävistä ja tutuista tietää, mutta edelleen asia tulee monille yllätyksenä. Se on tavallaan hauskaakin, tarinat "miten sain kuulla että sullakin on blogi!!'" on useimmiten aika yllättäviä. :) En koe että se olis jollain tavalla huono asia ettei blogiaan halua ns. oikean elämän tutuille mainostaa. Toisaalta ymmärrän jos niin haluaa tehdä. Puolensa molemmissa. Ja kyllä etsivä löytää! ;)
Kiitos kun klikkasit itsesi instassa seuraajakseni, sitä kautta löydin blogiisi! Ja niin kiva blogi, voit huoletta olla ylpeä itsestäsi!
VastaaPoistaYmmärrän hyvin, että bloggausharrastusta on syystä tai toisesta vaikeaa tuoda esiin. Mä en ikinä blogini 4,5 vuoden historian aikana ole itse ottanut (en ole osannut/uskaltanut/viitsinyt/kehdannut) bloggaustani puheeksi, joskus yksittäisen kerran ohimennen maininnut jos bloggaamisesta on yleisellä tasolla keskusteltu. Nykyään iso osa ystävistä ja tutuista tietää, mutta edelleen asia tulee monille yllätyksenä. Se on tavallaan hauskaakin, tarinat "miten sain kuulla että sullakin on blogi!!'" on useimmiten aika yllättäviä. :) En koe että se olis jollain tavalla huono asia ettei blogiaan halua ns. oikean elämän tutuille mainostaa. Toisaalta ymmärrän jos niin haluaa tehdä. Puolensa molemmissa. Ja kyllä etsivä löytää! ;)
Kiitos kun klikkasit itsesi instassa seuraajakseni, sitä kautta löydin blogiisi! Ja niin kiva blogi, voit huoletta olla ylpeä itsestäsi!
VastaaPoistaYmmärrän hyvin, että bloggausharrastusta on syystä tai toisesta vaikeaa tuoda esiin. Mä en ikinä blogini 4,5 vuoden historian aikana ole itse ottanut (en ole osannut/uskaltanut/viitsinyt/kehdannut) bloggaustani puheeksi, joskus yksittäisen kerran ohimennen maininnut jos bloggaamisesta on yleisellä tasolla keskusteltu. Nykyään iso osa ystävistä ja tutuista tietää, mutta edelleen asia tulee monille yllätyksenä. Se on tavallaan hauskaakin, tarinat "miten sain kuulla että sullakin on blogi!!'" on useimmiten aika yllättäviä. :) En koe että se olis jollain tavalla huono asia ettei blogiaan halua ns. oikean elämän tutuille mainostaa. Toisaalta ymmärrän jos niin haluaa tehdä. Puolensa molemmissa. Ja kyllä etsivä löytää! ;)
Kiitos Annukka, kiva että löysit blogiini! :) Olen ottanut vähän saman linjan kuin sinäkin, että en nyt erikseen tutuille mainosta mutta kerron kyllä jos aihe on sopiva. Kun parastahan on, että blogiin löytävät ne keitä aihepiirikin kiinnostaa, eikä vain ne jotka haluavat ihmetellä mitä oikein teen. Mutta toisaalta oon tullut siihen tulokseen etten välitä vaikka joku arvostelisikin. Pidän bloggaamisesta tosissani ja haluan siihen panostaa, ja on ihan mielettömän ihanaa että tänne on löytynyt samanhenkisiä lukijoita! <3
VastaaPoista