Nyt seuraa tunnustus: kuulun niihin äiteihin, jotka eivät uskalla treenata (kunnolla ainakaan) raskausaikana. Vaikka raskauteni ei olisi ollutkaan riskiraskaus, en luultavasti siltikään olisi uskaltanut treenata. Joo, tiedän, se on vain hyväksi vauvalle jne. Mutta kun ei vaan uskaltanut.
Siitä seurasi tietenkin se, että saavutettu lihaskunto otti ja katosi. Raskauden myötä kunto tuntui valuneen aivan nolliin, siellä se varmasti olikin. Inhottavaa. Hyvä kunto ei kuitenkaan ole pelkästään mikään ulkonäköasia, vaan hyvän olon asia. Haluan olla kunnossa, koska silloin voi hyvin. Kuopuksen syntymän jälkeen treenille on kuitenkin ollut välillä vaikea löytää aikaa. Vaikka tykkään treenaamisesta, se ei ole pakkopullaan missään nimessä, niin silti. On niin paljon muutakin tekemistä!
Mutta selitykset sikseen ja asiaan. Päätin vuodenvaihteessa nimittäin aloittaa kuntoon -projektin ryhdistä. Ryhti on olennainen osa hyvinvointia, ja myös ulkonäköä. Ihminen, jolla on hyvä ryhti, vaikuttaa energiseltä jo ulkoisten seikkojen perusteella. Haluan karistaa väsyneen lookin itsestäni suoristamalla ryhdin. Mutta kuten sanoin, ulkoisia seikkoja tärkeämpää on hyvinvointi. Nyt kun olen tätä ryhtiä hakenut vuodenvaihteesta saakka, eli kahden kuukauden ajan, olen huomannut ison eron varsinkin niskahartia jumien ja niistä johtuvien järkyttävien päänsärkyjen suhteen. Ne ovat vähentyneet niin radikaalisti, että se motivoi jatkamaan.
Mutta ryhti ei ole vieläkään kummoisessa kunnossa. Toisen raskauden jälkeen nimittäin vatsalihasten palautumisessa on ollut haastetta. Puhutaan siis vatsalihasten erkaantumasta, mikä tuntuu olevan ihmeellisen vaiettu aihe, kun ottaa huomioon miten yleinen se kuitenkin kokemusteni perusteella on. Itsekin mietin, kehtaako tästä kirjoittaa mutta kyllä mä nyt kehtaan. Monesti, jos aihe tulee naisporukassa esille, yksi jos toinenkin tunnustaa saman. Miksi siitä ei voisi puhua? Moni samasta ongelmasta kärsivä ei edes tiedä, miksi vatsa edelleen pömpöttää vaikka raskaudesta on jo aikaa. Itselläni vatsalihasten väliin jäi alle 2cm rako, ei paha, mutta aiheuttaa silti pieniä haittoja. Kuten sen, että vatsa pömpöttää todella helposti. Ja toisena sen, että keskivartalon korsettia on vaikeampi hallita kuin ennen ja se aiheuttaa ristiselän särkyjä etenkin treenin yhteydessä.
Oma tilanteeni on suht hyvä, koska rako on niin pieni. Kuitenkin, se vaatii jatkuvaa ylläpitämistä syvien vatsalihasten treenaamisella. Jos olen viikon harjoittelematta, kuten viime viikolla ollessani flunssassa, huomaa eron heti. Tai jos teen suoria vatsalihaksia liikaa rasittavan liikkeen, erkaantuma meinaa lähteä kasvamaan. Saa siis olla jatkuvasti tarkkana ja yrittää ylläpitää syvien vatsalihasten kuntoa. Luulen, että tämä vaikuttaa myös siihen, että kahden kuukauden todella aktiivisen treenaamisen jälkeenkin ryhtini näyttää edelleen tältä:
Ja nyt, siellä ehkä joku ihmettelee että mitä, miksi DIY Storiesissa on treenijuttuja?! No siksi, että löysin sattumalta tämän kirkkaanvärisen scuban kangaskaupasta ihan muuta hakiessani, ja päätin tehdä siitä treenipöksyt! Koska mikä muka motivoi paremmin (tulosten lisäksi tietysti), kuin hienot treenikuteet?? Ei mikään!! Käytin housuin Mallikelpoisen ohjeella tehtyä leggarikaavaa, lisäsin vain leveän vyötärökaitaleen. Sivusaumat ompelin valelaakasaumalla peittarijälkeä tavoitellen. Olen tehnyt tuohon laakasauman ompeluun saumurilla ohjeen, se löytyy täältä (linkki).
Hyvä postaus! Minustakin ihminen joka omaa hyvän ryhdin näyttää jo ulkoapäin hyvinvoivalta ja jotenkin kantaa itsensä kauniisti.
VastaaPoistaMinulla itselläni on omaa silmääni huono ryhti: olkapäilläni on tapana painua eteen ja selkäkin on notkolla :( Onko sun ryhdissäsi ollut samoja vikoja? Ootko salilla treenannut mitenkään ryhtiäsi?
Nimenomaan, hyvin sanottu! On tosiaan, kuulostaa ihan samoilta nuo ryhdin ongelmat. Oon keskittynyt erityisesti just syviin vatsalihaksiin ja yläselän lihaksiin treenatessa. Sellasia nostoja käsipainoilla, että oikeasti tuntuu lapojen välissä. Mä olen tehnyt enimmäkseen harjoitteet kotona ja ulkona, tykkään siitä että lapset voi olla mukana ja miehen kanssa yhdessä voidaan treenata. Sali olis kyllä ihan varmasti tehokkaampi kuin kotitreeni, mullakin tuossa ryhdissä on vielä paljon työtä. Mutta kyllä se ryhdin parantaminen kannattaa, niin paljon vähemmän on ollut niskajumeja. Toivottavasti löydät sopivat liikkeet jos haluat salitreenin valita! :)
PoistaHienot pökät! Tiedätkö, mun raskausaikana en uskaltanut treenata, kun koko raskauden alkuunsaaminen oli niin työn takana. Viime kesänä elämässä oli haasteita ja pidin pääni koossa jumppaamalla. Nyt kuukausi sitten tajusin, että mulla on vatsalihastenerkauma. Olen hoikistunut paljon, mutta vatsa pömpöttää. Hienoa, että kerroit oman tarinasi. :)täälläkin yritetään treenata ja pitää sekä selkä että vatsa kunnossa, jotta ristiselkä ei särkisi. Tsemppiä sulle!
VastaaPoistaJoo tuo vaikuttaa treenaamisen pelkoon tosiaan myös. Tää erkaantuma on kyllä oikeasti tosi ärsyttävä vaiva, etenkin kun sitä saa kuntoutettua mutta ei se enää kokonaan palaudu, ainakin kaiken sen tiedon mukaan mitä oon hakenut. Niitä kuntoutusohjeitahan löytyy paljonkin ja ne kyllä toimii, mutta mietin että mitä sitten kun rako on enää pieni? Kun itsellä se kasvaa heti jos teen suoria vatsoja rasittavia liikkeitä, eikö niitä voi tehdä enää ollenkaan.. Tosi harmi että sullakin tuo löytyi ja on ristiselän särkyjä. Sitä korsettia on kyllä aika vaikea pitää suorassa jos vatsalihakset ei sitä oikein tue! Toivottavasti oot löytänyt sopivia kuntoutusohjeita ja ne toimii. Kiitos tsempeistä ja samoin toivotan sulle! :)
PoistaAh, raskauden vaikutukset kuntoon ja ryhtiin... Mä siis seison nykyään edelleen siten kuin painavan mahan kanssa. Ja keskivartalon lihakset, ne käytännössä katosivat. Jossain pilateksessa tai joogassa on ihan mahdotonta pitää yllä keskivartalon jännitystä kuten ennen, kun ei vaan tiedä miten! Vatsa pömpöttää täälläkin, vaikka muuten raskauskiloista on vihdoin päästykin jotakuinkin eroon. Edestäpäin näyttää että ois sixpack, kun vatsalihakset ovat jostain syystä sen verran näkyvillä. Voin kertoo että näin ei tod ole! :D
VastaaPoistaMä oon miettinyt jo ikuisuuden että pitäisi varmaan hommata joku personal trainer, jotta tähän kuntoon takaisin pääsemiseen saisi jotain järkeä. Se toivottavasti myös motivoisi liikahtamaan sinne salin suuntaan... Ryhtiin voisi ja pitäisi tietty kiinnittää huomiota sitten ihan arjessakin. Puh!
No niin ja jäi sanomatta itse asia eli sairaan päheet pökät! Oon itsekin miettinyt treenivaatteiden ompelua. Useinhan muissa itselle ommelluissa vaatteissa ei oikeastaan säästä kaupasta ostettuihin nähden, mutta urheilutopeissa kyllä! Pitäis etsiä kivan näköistä kangasta, toistaiseksi ei ole tullut vastaan.
PoistaKuulostaa tosi samalta! Jatkuvasti huomaa että vaikka luulee olevansa tosi ryhdikkäästi, niin selkä onkin salaa vajonnut taas notkoon ja vatsa pömpölle sitä vastoin. Ennen sen korsetin pito oli niin vaivatonta ja jotenkin luonnollista, nyt sitä täytyy pitämällä pitää. Mä myös haluaisin jonkun tyypin, erkaantumaan erikoistuneen fysioterapeutin mieluusti, mutta en tiedä mistä sellaisen löytäisi.
PoistaTosiaan niinkuin sanoit, sitä ryhtiä pitäis kokoajan muistaa pitää. Kyllä se siitä varmasti luonnolliseksi osaksi olemista tulee kun sen lihastasapainon löytäisi. Kiitos, näitä treenihousuja tehdessä voi tosiaan sanoa säästävänsä! Näillekin tais tuolla hintaa ehkä 7e. Vieläpä tosi helppo leggarikaavalla surauttaa. :)
Upeat treeni pöksyt! Tuollainen ryhti projekti pitäisi itsekin aloittaa :) Olen ehdottomasti samaa mieltä ryhdin merkityksestä. Sain skolioosin takia lapsena fyssarilta hyvät vinkit ja neuvot ryhtiin, mutta ne on täydellisesti unohtunut vuosien kuluessa :/
VastaaPoistaKiitos! Vähän tää matsku (scuba) mietityttää, että onko liian kuuma treenatessa. Käytäntö näyttää! Fyssarin ohjeet ryhtiin olis kyllä hyvät, harmi että oot unohtanut ne! :)
PoistaRyhti on tärkeä monessa asiassa. Itse suorista lantion aina kun nousen ylös tuolilta ja lähden liikkeelle. Kun lantio suoristuu niin selkä ja hartiat menevät automaattisesti oikeaan asentoon. Kivat pöksyt :)
VastaaPoistaTuo auttaa kyllä mullakin, mutta hartiat vaatii vielä paljon lihaskunnon kehittämistä. Tarpeeksi kun harjoittaa niin varmasti tuollainen kuvaamasi suoristusliike alkaa jo tulla ihan automaationa. Kiitos Nelli! :)
PoistaTreeni-intoa kyllä lisää hyvät vaatteet. Hienot pöksyt :). Hyvä ryhti on kyllä a ja o, minulla selkä kipeytyy helposti, jos unohdan säilyttää ryhdin. Mulla on ollut aina voimakas notkoselkä ja lapsena siihen ei kukaan tajunnut kiinnittää huomiota. Aikuisiällä sitten sainkin kärsiä selkävaivoista, mutta onneksi hyvän fysioterapeutin avulla sain sen hallintaan. Tosin kaikkia kipuja ei sekään pois vie, sillä nikamat ehtivät jo aiheuttaa pahoja ongelmia, joita ei saa enää korjattua. Nyt olen itse yrittänyt omalle pojalle jo neuvoa oikeanlaista ryhtiä, ettei hänen tarvitse aikuisena kärsiä samoista ongelmista (hänelläkin on todella voimakas notkoselkä).
VastaaPoistaOn kyllä tosi kurjaa kärsiä sellaisesta aikuisena mihin olis lapsuudessa voitu vaikuttaa. Hienoa kuitenkin että pystyt nyt oman muksun kohdalla kiinnittämään asiaan huomiota, jospa hän sitten säästyisi selkäkivuilta. Ja hyvä että sulle hyvä fyssari löytyi! :)
Poista