Tiedätkö sen hetken, kun huomaat ettei sinun juuri nyt tarvitse tehdä mitään askareita? Ei laittaa ruokaa, pyykätä tai mitään muutakaan kotityötä. Sen, kun lapset ova aloittaneet kerrankin sopuisan leikin, jossa sinua ei juuri nyt tarvita rajatuomariksi eikä ohjaajaksi. Niin, tiedättekö sen hetken, kun voisit vihdoin ojentaa jalat suoriksi sohvalle ja ihan vain olla? Olla ja rentoutua.
Niin, en minäkään. Ei sillä, etteikö näitä tällaisia hetkiä aina silloin tällöin tarjoutuisi tässä ruuhkavuosien keskelläkin, mutta kun ei osaa! En osaa vain olla ja ottaa rennosti. Kyllästyn samantien pelkään oleiluun, on ihan pakko tehdä jotain.
Olen aina ollut sellainen, että tykkään kokoajan tehdä jotain. Saatan hetkeksi istahtaa alas ja yrittää lukea lehteä, mutta hetken päästä pitää jo nousta tekemään jotain. Jos jostain syystä olen onnistunut ihan vain olemaan koko päivän, koen etten ole saanut mitään aikaiseksi. En osaa olla edes rannalla ihan vaan paikoillaan ottamassa aurinkoa, kamalan tylsää!
Tekemisen tarve on siis osittain suorittamista, mutta ei pelkästään. Enemmänkin tunnen, että maailmassa on niin paljon kaikkea kivaa tekemistä, että aikaa ei voi jättää hukattavaksi! Jos siis tykkään puuhailla, miksi en niin tekisi.
Mutta sitten taas.. Joskus ei ole aikaa eikä välttämättä jaksamistakaan tehdä mitään kunnollista. Silloin syntyy tällasia pikaompeluksia kuin tämä postauksen neuleliivi, jonka väsäsin yhtenä iltana. Mun on kyllä pakko sanoa, että tässä ei nyt ihan visio toteutunut! Hiukan harmittaa mutta ei voi mitään, aina ei voi onnistua. Mutta kuvasinpas tämän nyt kuitenkin blogiin, joten kertokaahan, voiko tätä nyt ollenkaan käyttää?!
Että ehkä mä nyt sitten vain opettelen sen rentoutumisen jalon taidon. :)
Minun mielestä tämä on todella tyylikäs ja sopii sulle, käyttöön vaan! Mikä visiossa ei kohdannut toteutusta?
VastaaPoistaRentoutuminen onkin ihan oma taiteen lajinsa :D. Välillä on vaikeaa muistaa pysähtyä ja olla vaan, mutta mulla on varmaan ikä tehnyt tehtävänsä siinä. Osaan ihan hyvällä omallatunnolla välillä heittäytyä sohvalle ja olla tekemättä mitään. Vaikka aina se ei kyllä ole helppoa ja sen sitten huomaa omassa olossa. Toisille jatkuva puuhailu sopii, minulle ei. Mun keho kyllä muistuttaa, jos en ole levännyt riittävästi. Puuhaile vaan, jos se hyvälle tuntuu :).
Kiitos, kiva että tykkäät! :) Mustä tässä vaatteessa on liian vahvat kylpytakkivibat.. Oikeastaan yritin etsiä mustaa neulosta mutta sitä ei löytynyt (niistä mistä katsoin), ja tää raidallinen harmaa oli vähän sellinen kakkosvaihtoehto. Rentoutuminen on kyllä tosi hyvä taito, vaikka tosiaan toisille sopii enemmän kuin toisille. Mä koen että saan tekemisestä enemmän virtaa ja sitten taas oleilusta väsyn. Mutta joskus se pysähtyminenkin on kyllä ihan paikallaan. :)
PoistaMie oon myös samanlainen puuhastelija, tosin auringonotto ja lomapäivät tekee poikkeuksen. Muuten en osaa vaan olla, vähintään rämppään tietokonetta,jos en muuta. Miulla on ollut pitkään postauskin tekeillä samasta aiheesta, ehkä se vielä valmistuu... Mutta kivalta tuo liivi näyttää, tyylikäs! Ihanaa keskiviikkoa Paulina ♥
VastaaPoistaMulle ainoa poikkeus mitä tulee mieleen on myöhäinen ilta, kun en tee mitään järjellistä (muulloinhan aina teen.. ;) ). Lomalla on kyllä hyvä osata rentoutua kunnolla. Kiitos Hanna, ja samoin! <3
PoistaSama vaiva täälläkin. Mies aina valittaa että enkö voi koskaan vaan istua alas ja vaan olla ja ottaa rennosti. :D
VastaaPoista:D kun ei vaan voi! Onhan sekin omanlaista rentoutumista, että voi puuhailla niitä juttuja mitä haluaa. Kunhan ei siis pelkkiä kotitöitä tee! :)
PoistaEn minäkään osaa vain olla. Joulun pyhinä kun yritin lomailla, stressaannuin aivan kamalasti siitä tylsyydestä. Eikä olo ollut muuten yhtään rentoutunut :D Minua myös ahdistaa ajatus siitä mitä kaikkea kivaa jää tekemättä jos vain on. Liivi näyttää kivalta, käyttöön vain :)
VastaaPoista:D se on kyllä jännä, miten sitä voi tulla niin rasittuneeksi ja väsähtäneeksi pelkästä oleilusta. Tunnistan siis hyvin tuon! :)
PoistaMähän siis todellakin osaan vain olla! Ainakin siis, jos sen määritelmä on ettei tee mitään järkevää. Nyt kun väikkärin suhteen on juuri hieman tyhjempi vaihe, oon ollut päiviä kotona to do -listan kanssa pojan ollessa tarhassa. Iltapäivisin sitten mietin, mihin ihmeeseen tämäkin päivä taas meni ja miksei niitä työhakemuksia syntynyt tai edes kämppää tullut siivottua. Usein suunnittelen jotain tekemisiä, vaikkapa ompeluita, mutten tosiaankaan yleensä ryntää heti vimmalla toteuttamaan ideoita. Oon vähän hidas :)
VastaaPoistaEi tosta liivistä kyllä mitenkään kylpytakkia tule mieleen! :) Ymmärrän kyllä ajatuksesi että mustana olisi ollut vähän erilainen. Mitenkäs ois jos vaihtaisi vaikka vyön mustaksi?
Oleilun jalo taito kuulostaa kyllä hyvältä, ainakin teoriassa mulle! Tää tekemisen tarve on mulla kyllä sidoksissa siihen että tekee jotain kivaa myös, koulujuttuja voisin kyllä olla tekemättäkin..! :) Musta vyö voisi ehkä toimiakin. Se taitaa olla tuo raidallisuus joka sen kylpytakkifiiliksen tuo..
PoistaAina pitää olla jotain käsissä mitä tehdä. Jos ei kutimet niin jotain muuta. Sitä rauhoittuu ja pystyy keskittymään paremmin kun tekee käsitöitä.
VastaaPoistaNiinpä! Välillä ajattelee ensin että nyt ei taida jaksaa aloittaa sitä tekemistä, mutta sitten kun aloittaa niin siitä saakin energiaa. :)
Poista